perjantai 19. elokuuta 2022

Ei enää koskaan alkoholia - miksi tämä päätös?

Otsikon kysymystä kuulee varmasti ihan jokainen, joka on päättänyt lopettaa alkoholin käytön. Myös minä. Olen kuullut olevani tylsä, minulta on kysytty että enkö ottaisi edes paria, minulle on suututtu kun en lähde saunomaan ja juopottelemaan. Elämässä pitää olla hauskaa, ei saa tulla tylsäksi!

Musta on käsittämätöntä, että jotain päihdettä lähes väkisillä tuputetaan ihmisille. Juo alkoholia niin rentoudut, olet hauska, se kuuluu tiettyyn tilanteisiin. Entä jos minä tuputtaisin kahvia vieraalle? Ai et juo kahvia, no miksi et? No voit sää yhen kupin juua seurana! Ai sulle tulee rytmihäiriöitä ja unettomuutta? Ei mulle vaan tuu, pystyn juomaan kahvia vaikka ennen nukkumaanmenoa ja nukun silti kuin tukki! Eikö kuulostakin älyttömältä keskustelulta? Miksi tämä keskustelu kahvin juonnista on älytön, mutta holittomuutta joutuu selittelemään ja siltikin ihmiset pyörittelevät silmiä valinnallesi?

Vuonna 2022 olen juonut viisi kertaa. Juomiseni on vähentynyt murto-osaan siitä, mitä se ennen oli. Ennen join aina kaikkina vapaina viikonloppuina (kuten tiedätte, olen vuorotöissä eli viikonloput yleensä töissä), kesäloman perjantai-päivät meni juodessa ja joskus lauantait ja keskiviikot. Vuosien aikana krapulat ovat pahentuneet jatkuvasti niin fyysisesti kuin henkisesti. Oksentaminen ja paskantaminen alkaa jo yöllä, ja sitä saa jatkaa päivään asti. Henkinen morkkis jatkuu pitkälle viikkoon. Kunnes parhaimmillaan uusi ralli alkaa taas perjantaina.

Päätin heti alkuun olla avoin sen suhteen, miksi olen lopettelemassa alkoholin käyttöä. Venetsialaisten jälkeen vuonna 2021, minun mieheni, ensimmäistä kertaa koko 16 vuoden suhteemme aikana, sanoi kyllästyneensä mun raivokohtauksiin. Kohtauksiin, joita aina saan kun juon ja ne kohdistuvat mieheeni. Yleensä sanallisesti, mutta myös fyysisesti olen käsiksi käynyt. Näitä raivokohtauksia ovat vuosien varrella myös kaverit nähneet tai jopa kokeneet. Tällöin ymmärsin, että nyt pitää stopata ja miettiä. 

Tämän vuoksi koen, että mulla on alkoholiongelma. En ole alkoholisti, mutta alkoholin käyttö aiheuttaa ongelmia.

Monesti, kun joku jälleen kerran kyseenalaistaa naureskellen mun juomattomuutta, ja kun vastaan rehellisesti, keskustelu hyytyy ja varkain kääntyy seuraavaan aiheeseen. Mulle tulee vain yksi ajatus mieleen: alkoholin käyttö on niin normalisoitu meidän kulttuuriin, että jos joku uskaltaa ääneen sanoa sen olevan ongelma, niin sitä ei hyväksytä. Kyllähän nyt pitää Ilmarin synttäreillä viinaa juoda! Ihan sama, vaikka nämä illat päättyvät aina tappeluihin ja oksenteluihin, niin kyllä ei hauskaa voi olla ilman viinaa!

Vaikka olenkin harvakseltaan tänä vuonna juonut, olen huomannut harvemman juomisen tuoneen niin paljon hyvää mulle, että sama malli tulee jatkumaan edelleen. Henkinen hyvinvointi on parantunut ihan älyttömästi. Vaikka perusluonteeltani olenkin aina vittuuntuva, niin sellainen ahdistuksen tunne on hävinnyt kokonaan. Yhdistän tämän täysin juomattomuuteen. 

Voin ottaa alkoholia, jos koen että hetki on sille sopiva. En enää koskaan aio juoda siksi, että on jonkun synttärit, on juhannus tai uusi vuosi. Pakotettuna en juo enää koskaan. Jos joku lähipiiristä ei tätä ymmärrä, niin se on hänen ongelmansa, ei mun.

Millainen suhde sulla on alkoholiin?

perjantai 12. elokuuta 2022

Miksi terveelliset elämäntavat eivät kestä + kesäkuulumiset

Heissulivei vaan pitkästä aikaa!

Niin se vaan alkaa vuoden paras aika olemaan takanapäin - nimittäin kesäloma! Ens viikolla kutsuu taas työmaa, ja seuraavaa lomaa saakin jonkin tovin odottaa. Vuorotyön etuja ehkä se, että vielä maanantain ja tiistain saan vapailla, mutta sittenpä sitä ollaankin viikonloppu töissä.

Kesä on mennyt aikalailla relatessa ja varsinkin nyt lomalla, ihan kaikin puolin. Heitin loman ajaksi aivot ihan narikkaan ja irrottauduin täysin rutiineista! Vaikka rakastankin rutiineja, helpottavathan ne mun elämää, niin kyllä henkisesti pitää välillä osata niistä myös irrottautua. Nyt oikein odotan, että saan taas alkaa elämään omien rutiinieni mukaisesti! Hieman neuroottinen kun olen... 

Kesän aikana on tullut liikuntaakin harrastettua - jopa lomalla olen käynyt salilla! Ennenhän ei tällaista ihmettä olekaan tapahtunut :D Suunnittelin loman ajaksi 1-jakoisen koko kropan ohjelman. Lisäksi autotallisalilla olen opetellut penkkaamista miehen ohjaamana, jospa nyt uskaltaisi salillakin mennä kunnolla penkkaamaan kun tekniikkaa on opetellut valvovien silmien alla.

Aina näin kesän lopussa, arjen taas tullessa ihmisten elämään, näkee somessa ja kuulee ihmisten puheissa "ruotuun palaamisesta", "terveelliset elämäntavat taas takaisin", ja tietenkin perinteisesti porukka aloittaa sankoin joukoin salilla ja jumpissa käynnit - kunnes kaikki unohdetaan parin kuukauden päästä. 

Siinä ei ole mitään pahaa, että näin tapahtuu joka ainoa syksy, joka ainoa vuoden alku. Mutta näiltä ihmisiltä haluaisin kysyä, että miksi näin tapahtuu? Miksi se liikuntaharrastus ei kestä kuin pari kuukautta? Miksi jo kuukauden jälkeen terveellinen ruoka alkaa maistumaan puulta? Jos näin käy aina, niin silloin teet jotain väärin. Käytkö salilla vaikka et siitä tykkää, syötkö kanaa vaikka et siitä tykkää, onko ruoka-annoksesi liian pieniä kulutukseesi nähden? Alle 2000kcal ruokavaliolla pysyy hengissä vain vuodepotilas !!

Jos haluat parantaa omia elämäntapojasi, mieti aluksi miksi sun täytyy niin tehdä. Kolkutteleeko diabetes oven takana? Oireileeko selkä työn vuoksi? Nämä ovat hyviä syitä, miksi omia elintapojaan kannattaa tarkastella. Jos syynä taas on laihdutus, mieti miksi haluat laihtua? Mitä hyötyä se tuo sinulle? Pelkät ulkonäkökeskeiset syyt laihtumiseen harvoin tuovat tuloksia ja epäonnistuminen vain lisää epävarmuutta ja huonommuuden tunnetta. Laihtumisen lisäksi pitäisi löytää myös muita syitä, miksi elintapojaan haluaa parantaa


Aluksi omakin matka alkoi laihdutuskeskeisyydellä. Millään muulla ei ollut väliä, kunhan vaan laihdun. Ja laihtumisen vuoksi liikuntaakin harrastin. Pikkuhiljaa matkan varrella oma ajatusmaailma on muuttunut melkoisesti. Vaikka edelleen myös laihtuminen on tavoitteena, niin myös muita tavoitteita on tullut. Salilla haluan kehittyä ja saada kroppaa vahvaksi, jotta se kestää fyysistä työtä. Terveellisellä ruokavaliolla haluan pitää vatsan ja muun elimistön hyvinvoivana. Terveellinen ruokavalio tuo ainoastaan etuja yleiseen hyvinvointiini!

Blogia alusta asti lukemalla voi huomata tämän muutoksen mussa. Hyvin painokeskeistä on alun kirjoittelut! Mietin jo välissä, että poistan noita tekstejä ja varsinkin painopäivityksiä, mutta sitten päätin niiden antaa olla. Näkeepä hyvin miten ajatusmaailma on parin vuoden aikana muuttunut!

Alkaako sinulla syksyn kunniaksi terveellinen elämä? Mitä voisit nyt tehdä toisin, jotta uudet elämäntavat myös pysyisivät?

torstai 26. toukokuuta 2022

Sober curious, että mikä?!

Mikä helvetin sober curious?? Miksei voi sanoa vain että absolutisti? Turhaa nykyihmisten hienostelua termeillä!

Niillä on kuitenkin ero - absolutisti ei juo ollenkaan,  sober curious taas saattaa juoda, mutta on utelias raitista elämää kohtaan. Sober curious-ilmiöstä on varmasti jokainen somessa aktiivinen tyyppi kuullut. Niin myös minä. En muista milloin Instagramissa alkoi ekan kerran tulla vastaan aiheeseen liittyvää juttua, mutta erityisesti viime syksynä aloin ilmiötä seuraamaan aktiivisemmin ja siihen tutustumaan.

Tässä hyvä YLE:n tiivistelmä sober curious-ilmiöstä.

Tämän lisäksi luin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Paras lukemani kirja on ehdottomasti Annie Gracen Selvinpäin. Suosittelen, jos aihe kiinnostaa! Kirjailija on itse entinen alkoholisti, joka kirjassa käy läpi alkoholin vaikutuksia elimistössä ja erityisesti aivoissa, alkoholin näyttelemää osaa kulttuurissa ja sosiaalisissa tilanteissa ja kaikkea muuta, mitä alkoholiin liittyy. Ja toki oman tarinansa hän kertoo.

Kirja oli todella ajatuksia herättävä. Miksi alkoholi on hyväksyttyä, mutta heroiinin käyttö ei? Lähes yhtä pahoja päihteitä ne ovat, toinen vaan on laillista. Kirjan luettuani ymmärrän ne tietyt asiat, mitä alkoholi elimistölle tekee. 

Miksi alkoholin huuruisen illan jälkeen on useamman päivän morkkis, vaikka mitään ei olisi tapahtunut? Alkoholi vaikuttaa aivojen välittäjäaineisiin ja mielihyvähormoni dopamiinin tasot ovat matalalla.

Mistä krapula johtuu? Niin ikävältä kuin se kuulostaakin, niin krapula on alkoholin vieroitusoire. Ja se on syy, miksi pitkän alkoputken jälkeen yhtäkkinen lopettaminen seinään on vaarallista ja vaaditaan ihan sairaalahoitoa lääkityksineen. Ja onhan se alkoholi myrkky, josta elimistö yrittää päästä eroon ja krapula on oire siitä.

"Ilman viinaa ei ole hauskaa!" on tuttu sanonta mullekin. Puolustellaan omaa juomista sillä, että kyllä elämässä pitää hauskaa olla eikä saa olla liian jäykkää. Selvinpäin-kirjassa Annie heitti hyvän jutun tähänkin; onko se se alkoholi, joka tuo sen hauskan? Vai voisiko se olla kuitenkin kaikki se oheistoiminta, mitä alkoholia juodessa on? Hyvä ruoka, musiikki, ystävät... Jos sanot että höpö höpö, niin istuppa ilta sohvalla viinipönikän kanssa ja juo se. MUTTA, älä ole yhteydessä ystäviin, älä katso tv:tä, älä kuuntele musiikkia, älä tee mitään. Juo vain sitä viintä. Onko hauskaa?

Kirjan luettuani oma suhtautumiseni alkoholiin on muuttunut täysin. Koska tiedän liikaa asioita, niin en enää välttämättä halua juoda alkoholia. Miksi joisin, kun se tuo vain pahaa? Ymmärrän myös enemmän alkoholisteja. Ennen ajattelin, että itsepä viinan kurkustaan kaatavat alas, mutta nyt ymmärrän sen olevan riippuvuus. Ymmärrän, mitä vuosien alkoholin käyttö tekee elimistölle ja erityisesti aivoille. Elimistö ei enää pärjää ilman päivittäistä viina-annosta.

Miten sinä suhtaudut alkoholiin? 

Tekstin kuvat © Pixabay

maanantai 23. toukokuuta 2022

Uutta saliohjelmaa

Viime viikolla oli viimeinen viikko personal trainerin suunnittelemaa ohjelmaa. Tällä viikolla päätin pitää kevennysviikkoa ja aloittaa sitten uudella, itsesuunnittelemalla ohjelmalla!

Personal trainer suunnitteli valmennuksen aikana mulle siis kaksi erilaista 2-jakoista saliohjelmaa: eka ohjelma oli jaettu vetäviin ja työntäviin lihaksiin, ja toinen ohjelma ylä- ja alavartaloon. Tämä oli hyvä, sillä totesin jälkimmäisen jaon olevan sellainen, mistä en erityisemmin pidä! 

Ohjelman jakautuessa vetäviin ja työntäviin, saa vartalo yhdellä treenillä monipuolisesti liikkeitä, kun taas jälkimmäinen jako ylä- ja alavartaloon keskittyy vain tietyn vartalon osan lihaksiin. Yläkroppapäivinä ei ollut ongelmaa, mutta alakroppapäivät, tsiisus! En tykännyt yhtään ohjelmasta, enkä kuuden viikon aikana mitä sitä tein, oikeastaan edennyt siinä mihinkään! Ainoastaan kyykyssä sain lisättyä painoja, muissa liikkeissä jumitettiin niissä painoissa mitkä valmentaja mulle kahto hyviksi. Alakroppatreeni oli todella raskas ja koko sen ajan mitä ohjelmaa suoritin, kramppas joko reisilihakset tai nivuset. Varsinkin askelkyykkykävely oli todella raskas eikä onnistunut ollenkaan niin hyvin kuin olisin toivonut.

Ja oikeastaan tämän takia päätin, että pidän kevennysviikon ja suunnittelen ohjelmat uusiksi. En halunnut enää jatkaa tällä ylävartalo/alavartalo-jaolla. Sitkeästi tein ohjelmaa sen kuusi viikkoa, mitä tein edeltävääkin ohjelmaa vetävät/työntävät-jaolla.


Löysin IntensivePT:n sivuilta hyvän ohjeen kuntosaliohjelman suunnitteluun ja olipa siellä esimerkkitreenikin! Se vaikutti hyvältä, joten jos seuraavat kuusi viikkoa mentäisiin tällä ohjelmalla. Pikkumuutoksia liikkeisiin tein kuitenkin! Ja tämä on 3-jakoinen, tavoitteeksi nimittäin otin, että alan käymään kolmesti viikossa salilla. Sen verran on nyt salikärpänen puraissut! Kolmas treeni on toki pelkkä jalkatreeni, mutta liikkeet, toistot sekä sarjat kuulostavat siltä, että kyllä tämä taitaa onnistua.


Yläkropan työntävien lihasten treeni

5 x 5 penkkipunnerrus käsipainoilla
3 x 8 pystypunnerrus käsipainoilla
3 x 12 pystysoutu smithissä
2 x 15 ojentajapunnerrus taljassa

Yläkropan vetävien lihasten treeni

3 x 8 alatalja v-kahvalla
3 x 8 yhden käden kulmasoutu käsipainolla
3 x 12 tuplahauis ristikkäistaljassa
2 x 12 vipunosto taakse

Alakropan treeni

4 x 6 takakyykky
3 x 8 bulgarialainen askelkyykky
3 x 12 reiden ojennus laitteessa
2 x 12 lonkan loitonnus laitteessa
2 x 15 selänojennus selkäpenkissä kehonpainolla

torstai 19. toukokuuta 2022

Huhtikuun painonpudotus

Morjens! Jaa, huhtikuun painonpudotus on jäänyt tsekkaamatta! No mites meni?

29.4. 91,4 (-10,7kg)
22.4. 91.3 (-10,8kg)
15.4. 91,5kg (-10,6kg)
8.4. 91,4kg (-10,7kg)
1.4. 91,8kg (-10,3kg)

Huhtikuussa painoa putosi siis 400 grammaa. Yhteensä tänä vuonna paino on tippunut 2,4kg.
No, onhan se miinusta kuitenkin! Ja pitää koittaa löytää positiivista, eli painonhallinta ainakin onnistuu :D 

sunnuntai 1. toukokuuta 2022

Valmennuksen tulokset

Hellurei! Noniin, nyt on aika listata lukuina, että mitä se valmennus saikaan aikaiseksi. Olen luku- ja listafanaatikko, eli nämä hommat kiinnostavat aina! Henkisesti valmennus toi paljon voimavaroja, mutta tuliko siitä muita tuloksia? Tsekataan!

MITAT

Ensimmäinen luku lähtömitta 14.2 = mitta 26.4.

Paino 92,1kg = 91,3kg
Vyörärö 101cm = 97cm
Lantio 117cm = 113cm
Rinta 101cm = 98cm
Reisi 70cm = 65cm
Käsivarsi 35cm = 34cm
Alamaha 114cm = 110cm

Senttejä lähti yhteensä 21cm ja painossa muutos -800g.

KUNTOTESTI

Ensimmäinen luku alkukartoitus 14.2. = lopputestit 26.4.

Istumaannousu 18 = 25
Toistokyykky 30 = 42
Etunojapunnerrus 1 = 16
Yläraajojen dynaaminen toistotesti 20 = 30
Burpee 11 = 14

Kaikissa minuutti aika tehdä niin paljon kuin ehtii, paitsi yläraajojen testissä teki niin paljon kuin jaksoi.

VERTAILUKUVAT

Vasen kuva 14.2, oikea 23.4.



perjantai 29. huhtikuuta 2022

Valmennus ohi - mitä siitä jäi käteen?

Talvella kerroin ottaneeni henkilökohtaisen valmennuksen Prehealthilta, valmentajana Sara Södervik. Valmennus sisälsi 10 tapaamiskertaa, sekä ruokavalio-ohjeen ja kuntosaliohjelmat. Nyt valmennus on tullut päätökseen. Valmennusaika tuntui pitkältä, vaikka toisaalta lyhyeltäkin! Mitä ajatuksia valmennus jätti?


Syy, miksi valmennuksen otin, oli se, että paino on pysytellyt jo yli vuoden samoissa lukemissa eikä se tunnu muuttuvan juuri suuntaan tai toiseen. Painonpudotus oli siis se oma tavoitteeni koko jutulle. Heti alkuun sanon, että paino ei ole koko aikana tippunut kuin vajaan kilon. Joku voisi nyt ajatella, että kallis valmennushan meni hukkaan! Mutta onko se näin?

Valmennuksen ajan olen käynyt aktiivisesti salilla kahdesti viikossa ja tähän lisäksi vielä valmentajan kanssa tapaamiset. Näillä tapaamisilla ollaan sitten tehty toiminnallisia treenejä tai keskitytty esim. selkään, se kun tuntuu olevan se kohta mulla, mihin en tuntumaa saa millään. Salilla käynti on saanut aivan uutta buustia, nyt oikein odotan että pääsen treenille! Kevennysviikko pari viikkoa sitten oli turhauttava, kun salitreenejä ei ollut!

Ruokavaliota olen toteuttanut melko hyvin ohjeiden mukaan. Viikottain olen syönyt myös sen ulkopuolelta, mutta kuten valmentaja sanoi, niin se ei haittaa, kunhan taas seuraavana päivänä jatkaa ruokavaliolla. Ruokavalio on tosi yksinkertainen: sisältää vain perusraaka-aineita ja puhdasta ruokaa. Ei kermaa, kastikkeita, proteiinivanukkaita tms. Kuulostaa tylsältä ja sitä se onkin :D MUTTA, positiivisin asia tässä on se, että jatkuvat vatsanväänteet ja ripuloinnit ovat hävinneet kokonaan! Ja ruokavalioon kuuluu maitotuotteita sekä viljaa. Oonki tullut siihen tulokseen, että oma vatsa pysyy hyvässä kunnossa tällä ruokavaliolla, joka on täysin ravitsemussuositusten mukainen. Ja sisäinen minimalistini nauttii yksinkertaisista ruuista!

Huomion voisin tähän väliin sanoa, että ruokavalion ohjeen mukaan kilokaloreita tuli päivässä noin 2400kcal. Eli millään kitudieeteillä ei olla oltu!


Valmennuksen ajan olen kokenut suuria onnistumisen tunteita. Huomaan kuinka kehityn ja miten oma niin henkinen kuin fyysinen vointikin on ollut älyttömän hyvä. Tällaisia onnistumisen tunteita en ole oikeastaan elämäni aikana kokenut koskaan. Tästä hyvä esimerkki on punnerrukset: alkukartoituksessa sain tehtyä vaivoin yhden punnerruksen, nyt lopputestissä meni 16!!! Aivan mahtava juttu!

Nyt jatkan tätä hommaa itsekseni, uudella saliohjelmalla jonka valmentaja vielä teki (2-jakoinen, ylä- ja alakropille). Ruokavaliota myös toteutan, sillä tämän ruokavalion olen todennut itselleni hyväksi ihan vatsan hyvinvoinninkin kannalta. Eilen piti töissä mennä maistelemaan kermaista kinkkupastaa ja kyllä on ripulia taas tänään väännetty!

Voin siis lämpimästi suositella näitä henkilökohtaisia valmennuksia. Saat tavata valmentajaa henkilökohtaisesti ja hän näkee sen myötä mikä on sulle parasta. Rahoille saa varmasti vastinetta!

Seuraavassa postauksessa kerronkin sitten lukuina, mitä tuloksia valmennuksesta tuli. Vi ses!

torstai 7. huhtikuuta 2022

Sisar hento valkoinen

Osastolla jyllää noro. Suojautumisesta huolimatta se pääsee hiipimään potilaisiin huone kerrallaan. Osa sairastuneista on potilaita, joilla on muistisairaus. He eivät ymmärrä pysyä huoneissaan, vaan tulevat käytäville, samalla repien kanyyleita irti. Toisella puolen osastoa on koronaeristyshuoneet, joissa on eristyksessä koronaa sairastavia vuodepotilaita. Heidän hoitamisensa pesuineen ja syöttämisineen vie kahden hoitajan ajan. Kaiken tämän lisäksi yksi potilas alkaa voimaan huonosti, ja hänen luonaan menee 2-3 hoitajan aika useamman tunnin ajan.

Tässä kuvaus eräästä sunnuntai-aamusta vuodeosastolla, hieman muunneltuna. Kaikki ovat varmasti lukeneet hoitoalan työtaisteluista. Kuusi sairaanhoitopiiriä lakkoilee ja sen lisäksi muualla on tukitoimena ylityö- ja vuoronvaihtokielto. Useampi vuoro ollaan menty vajaalla miehityksellä, kun poissaoloihin ei kertakaikkiaan sjaisia saada. Ja koska noro on iskenyt, niin myös se kaataa hoitajia sairaslomille.

Nyt ei enää ole kyse palkasta. Nyt on kyse hoitoalalla olevista ongelmista, jotka ovat koronan myötä saaneet pisteensä. Näin ei voi enää jatkua. Se ei voi olla niin, että vakiväki joustaa; jää aamuvuoron päälle iltavuoroon, vaihtaa vuoroja, tulee vapaalta töihin. Kiitoksena tästä saa 20 euron hälytysrahan (hälytysraha on paikallisesti sovittava asia, tämä summa omalla työnantajalla arkena tehdystä työstä). Lähihoitajan peruspalkka, minulla noin 2200 euroa bruttona, on säälittävä verrattuna siihen, mitä työ akuuttivuodeosastolla sisältää. Saati sairaanhoitajan peruspalkka, joka on vain muutaman sata euroa suurempi, vaikka sairaanhoitajan koulutus on ammattikorkeakoulutus!

Palkkakeskusteluissa nostetaan aina esille hoitajien suuret palkat. Jopa lähemmäs 4000 euron palkkoja saa media revittyä. Näihin palkkoihin vaan otetaan mukaan vuorotyön tuomat lisät. Ne ovat haittalisä siitä, että hoitaja on töissä jouluaattoillan, samaan aikaan kun muu perhe nauttii yhdessäolosta. Kuka siihen suostuisi peruspalkalla?

Yhden kerran urani aikana olen lähihoitajana saanut muutamaa euroa yli 3000 euron kuukausipalkan. Tämän saadakseni olin kuukauden tehnyt töitä niin, että kävin vuorojen välissä vain kuusi tuntia nukkumassa, toki vapaapäiviä oli välissä. Kyllähän tuo summa vastavalmistuneella tuntui hyvältä, mutta eipä tuota työtahtia olisi kauaa kestänyt.

Usein kuulee (yleensä heiltä jotka ei asioista mitään tiedä) sanottavan, että kyllä kuka tahansa hoitotyötä tekee. Eihän se ole kuin vaipanvaihtoa ja syöttämistä! Voi kuulkaas! Ihminen tarvitsee muutakin kuin puhtaat vaatteet, ruokaa ja lääkkeet. Ihminen tarvitsee ymmärrystä, turvallisuutta, läheisyyttä, aktiviteetteja. Kaikkeen siihen hoitaja yrittää vastata parhaansa mukaan. Muistisairaan vanhuksen, kehitysvammaisen tai päihdeasiakkaan kohtaaminen vaatii muutakin kuin sen, että hän saa puhtaat vaipat. Saattohoidossa olevan potilaan hoitamisen lisäksi myös hänen omaisensa tarvitsevat hoitajalta henkistä tukea. Saati, jos ihminen alkaa voimaan huonosti. Mitä tarkoittaa, kun suupieli kääntyy yhtäkkiä alaspäin? Mitä teen kun vanhusta ottaa rinnasta? Miten toimin kun asukas saa epilepsiakohtauksen? Saati jos potilas menee elottomaksi? Mitä tarkoittaa, kun potilaalla turvotukset vain lisääntyvät?

Toivon, että nyt mennään maaliin asti tämän homman kanssa. Annan tukeni kaikille hoitoalan työntekijöille. 

#meidänkaikkienasia

perjantai 1. huhtikuuta 2022

Maaliskuun painonpudotus

Moikkelis! Taas on yksi kuukausi takana ja aika käydä läpi kuukauden tulokset painon suhteen! Mitenkäs nyt mennään?

1.4. 91,8kg (-10,3kg)
25.3. 92,1kg (-10kg
18.3. 92,4kg (-9,7kg)
11.3. 91,4kg (-10,7kg)
4.3. 92,6kg (-9,5kg)

Maaliskuussa paino putosi 800 grammaa. Yhteensä alkuvuoden aikana paino on tippunut 2kg. Ensin fiilis oli, että joopas joo, taas tätä samaa hommaa, että junnataan. Mutta! Aina pitää koittaa löytää jotain positiivista! Jos samaan malliin jatkan, niin vuoden lopussa painoa on jo kahdeksan kiloa vähemmän. Ja mitä hitaammin tämä homma etenee, sitä pysyvämpiä tulokset ovat!


keskiviikko 9. maaliskuuta 2022

Otin valmennuksen!

Vuoden vaihduttua aloin taas uudella draivilla tätä elämäntapamuutosta toteuttamaan. Aloin enemmän kiinnittämään huomiota syömisiin ja liikuntaan. Siitä huolimatta, paino ei ole tippunut juurikaan vaan junttaa vain paikoillaan. Kuten koko projektin ajan paino on jojoillut! Ja se on se mun tavoite nro 1, päästä ylipainosta eroon. Ekaa kertaa tuli tunne, että nyt pitää kyllä saada joltain viisaammalta apua tähän asiaan, kun en näköjään itse saa tulosta aikaan!

Jonkin verran tutustuin nettivalmennuksiin, mutta en mitenkään vakavasti. Koin, että kaipaan henkilökohtaisempaa tatsia nyt, vaikka kyllä vastuullisiakin nettivalmennuksia on. Esimerkiksi Piia Pajusen Prove-valmennukset ja Veera Könösen Same Goalilla olevat valmennukset. Hintaa niillä on enemmän kuin muilla, mutta niissä luvataan myös henkilökohtaista viestittelyä osallistujille.

Tutkin myös oman kuntosalini sivuja ja heidän palveluitaan. Onhan heilläkin näköjään tarjolla valmennuksia! Laitoin viestiä, ja niin sovittiin tapaaminen Sara Södervikin kanssa. Plussaa oli se, että hän on myös lähihoitaja ja sitä työtä tehnyt, joten luotan että häneltä löytyy ymmärrystä vuorotyön vaikeuksiin!

Ja niin tapaamisen myötä päätin valmennuksen ottaa. Pikkuisen hinta kirpaisi, sillä kymmenen tapaamista maksaa 820 euroa :D MUTTA, kuinka paljon sitä rahaa on mennyt tupakkaan ja viinaan? Ei tunnu missään yks baari-ilta, jolloin palaa helposti 200 euroa ellei enemmänkin! Tämä on satsaus mun hyvinvointiin. Ja pitäähän ammattilaisen saada palkka työstään!

Nyt homma sai jälleen taas uutta motivaatiota. Innolla odotan tulevia tapaamisia ja sitä, mihin suuntaan tämä juttu lähtee menemään!


lauantai 5. maaliskuuta 2022

Helmikuun painonpudotus

Hellurei ja hellät tunteet! Aika kuukausi raportin, mihin suntaan paino meni helmikuussa?

4.3. 92,6kg (-9,5kg)
25.2. 92,1kg (-10kg)
18.2. ei merkintää
11.2. 92,2kg (-9,9kg)
4.2. 92,7kg (-9,4kg)

Helmikuussa paino tippui siis vain 100 grammaa!! What the hell? Miten tämä on niin vaikeaa? Tavoitteena on kuitenkin se painonlasku, sitä kun on mistä pudottaa. Näyttää siltä, että nyt pitää saada neuvoa tähän hommaan joltakin, joka homman handlaa. Siitäpä kerron seuraavassa postauksessa!

sunnuntai 6. helmikuuta 2022

Tämän hetkinen saliohjelma

Hellurei! Vuoden alusta salihommat alkoivat taas toden teolla. Ja kuten kokoajan, on tavoitteenani edelleen se, että siellä tulisi kerran viikossa käytyä ja saada siitä rutiini. Siksi teen yksijakoista koko kropan treeniä, jotta opin saamaan tuntumaa lihaksiin ja jotta pääasialliset lihakset saavat työtä. 

Tällä hetkellä saliohjelmani on seuraavanlainen. Olen sen suunnitellut itse, mutta kyselen mieheltäni mielipiteitä jolla on saliharrastusta se +10 vuotta jo takana. Vatsat olen jaotellut treenien väliin, koska niiden tekeminen on tylsää, mutta välttämätöntä :D Vaikka toisaalta, olen alkanut niistä tykkäämään nyt, kun en jätä niitä viimeiseksi. Suosittelen rohkeasti siis tekemään asioita päinvastoin kun aina on opetettu!

Askelkyykkykävely 4x10 askelta (kehonhallinnan parantuessa lisäpainot mukaan)
Jalkaprässi istuen laitteessa 3x12
Vatsat 2x30 (10x vatsarutistus, 10x rutistus oikealle ja 10x rutistus vasemmalle)
Ylätalja lapiokahvalla 3x12
PecDeck (rinta) 3x12
Vatsat 2x30 (sama tyyli kuin edellä)
Supersarjana vipunostot sivulle 3x12 ja pystysoutu 3x12
HIIT voimapyörällä 2x2min (20s rauhallisesti, 10s täysiä, tavoitteena nostaa HIIT 10 minuuttiin)

Tämä tuntuu tällä hetkellä tosi hyvältä ohjelmalta. Ja kuinka ihanaa on huomata oma kehittyminen. Askelkyykkykävely esimerkiksi, pikkuhiljaa saan siinä kehonhallintaa paremmaksi! Kohta saan ottaa lisäpainoja mukaan. Samoin HIIT, viime kerralla tein jo 4 minuuttia! Kunnon kohotessa myös HIIT nousee kymmeneen minuuttiin.


perjantai 4. helmikuuta 2022

Tammikuun painonpudotus

Moikkelis! Kuukausi menty taas vähän tiukemmalla linjalla ja tavoitteellisesti. Mites paino tällä hetkellä? 

4.2. 92,7kg (-9,4kg)
28.1. 94,9kg (-7,2kg)
22.1. 93,2kg (-8,9kg)
14.1. 93,1kg (-9kg)
7.1. 93,8kg (-8,3kg)

Tammikuussa painoa putosi siis 1,1kg. Mikä on ihan hyvä tulos kuukaudelle! Kummallista jojoilua taas kyllä kuukausi oli! Ihmettelen kovasti tätä painon jojoilua, mitä on ollu koko tämän urakan ajan. Useilla kiloilla saattaa paino heitellä, niinkuin nyt tammikuussakin! Mistähän se oikein johtuu? Toki naisella vaikuttaa hormonitoimintakin paljon, vaippaviikothan tässä on taas olleet meneillään... :D

Tähän malliin jos homma jatkuis, niin vuoden lopussa olisin 12 kiloa kevyempi. Se olis oikein mieluisa juttu!

Ei muutakuin hyvät viikonloput kaikille! Minä painelen tänään yövuoroon, ihan järkyttävä ilma täällä ja ilmeisesti koko Suomessa. Tuntuu että talo lähtee kohta lentoon!


Treenitrikoot Aim'n-mallistoa. Tosi hyvät päällä, tukeva vyötärö ja ei näy läpi. Suosittelen! Kokotaulukon mukaan kun ostaa, niin tulee hyvät. Itellä L-koko.

keskiviikko 19. tammikuuta 2022

Katan Keittiössä - Broileripasta

Selailin reseptikansiotani ja vastaan tuli tämä broileripastan ohje. Tämä on vanha resepti, jostain ikuisuuden vanhasta kotitalouslehdestä bongattu. Ja aikoinaan tätä tuli tehtyä useinkin!

Broileripasta

4 annosta


300g (täysjyvä)pastaa
300g broilerin fileesuikaileita, maustettuja
300g pakastekasviksia
1 tölkki säilypersikoita (250g)
1 purkki 10% kermaa (330ml)
suolaa, valkosipulijauhetta, paprikajauhetta, pippuria maun mukaan

1. Laita pasta kiehumaan ja valuta säilykepersikat
2. Ruskista broilerin fileesuikaleet
3. Lisää broilerin joukkoon kasvikset ja sekoittele muutaman minuutin ajan
4. Lisää persikat ja mausteet, sekoittele taas pari minuuttia
5. Lisää kerma ja anna hautua sen aikaa, että pasta valmistuu
6. Valuta pasta ja sekoita broileriseokseen. Jaa annoksiin.

Ravintosisältö per annos 
Kilokaloreita 467kcal
Hiilihydraatteja 58g
Proteiinia 22g
Rasvaa 14g

sunnuntai 16. tammikuuta 2022

Syntinen laihdutus

Seuraava teksti sisältää mietteitä laihdutuksesta ja kirjoittajan mielipiteet saattavat triggeröidä lukijaa, joka ajattelee toisin. Luethan omalla vastuulla!

Onko laihduttaminen nykyään väärin? Saako laihduttamisesta puhua? Vai pitääkö sitä koskeviin julkaisuihin laittaa merkintä "sisältövaroitus", kuten tämänkin tekstin alussa?

Varsinkin sosiaalisessa mediassa yksi jos toinen vaikuttaja kertoo omia näkökulmiaan asiaan, ja pääsääntöisesti nämä näkökulmat ovat laihduttamista vastaan. Puhutaan dieettikulttuurin vääristämistä ihmisistä, dieetti- ja laihdutuskulttuurin myötä tulleista ongelmista, kuinka laihduttaminen sairastuttaa ja pilaa elimistön. Puhutaan itsensä hyväksymisestä.

Suurimman osan kanssa olen samaa mieltä - dieettikulttuuri on perseestä. Kukaan ei elä kitudieeteillä, saati että se tekisi elimistölle hyvää. Nutrilett-kuureilla ei fyysistä työtä tekevä jaksa (kokeilin päivän), enkä usko että kevyempääkään työtä tekevä jaksaa pussikuurilla kauaa olla. Nälän suurentuessa sitten repsahdetaan, ja "kaikki on pilalla"-ajatusmaailma iskee. Taas epäonnistuin! (Onkohan enää Herbalife-tuotteita olemassakaan? Ite muistan niitä ysärillä äidillä olleen kotona. Samanlaisia jauholitkujahan nekin oli, eihän niistä tullut kuin paha mieli!)

Laihduttamisen ympärillä on stigma dieettikulttuurista. Sen vuoksi laihduttaminen on saanut negatiivisen kuvan. Että aina jos joku laihduttaa, hän tekee sen itseään kiduttamalla. Ja tottakai osasyynä on myös vuosikausien kauneusihanne laihasta naisesta. Ollaan tehty mitä vaan, että laihdutaan.

Mutta jos laihduttaa elämäntapojaan muuttamalla? Saako silloin puhua laihduttamisesta? Saako elämäntapojen muuttamisella olla yhtenä tavoitteena se, että paino putoaa?

Ajattelen niin, että laihduttaminen on itsensä muokkaamista haluttuun suuntaan siinä missä esimerkiksi ripsien pidennyksen, huulten täyttäminen, hiustenpidennykset, silikonirinnat tai itseruskettavien käyttö. Joku haluaa laittaa ripsien pidennykset, koska omat ripset ovat lyhyet, ja toinen täyttää huuliaan, koska omat huulet ovat ohuet. Päinvastoin kuin laihdutus, niin nämä asiat ovat hyväksyttyjä, jos kritisoit edellämainittuja asioita saat kuulla kunniasi. Mutta miksei ole hyväksyttyä haluta olla laiha? 

Mitä ajan takaa, on se, että miksi tietty itsensä muokkaaminen on tehty pahaksi, mutta muita, lähes vastaavia itsensä muokkaamiseen liittyviä asioita, pidetään ookoona? Vaikka takana on täysin sama ajatus: itsensä muokkaaminen haluttuun suuntaan. Miksei muut itsensä muokkaamiset ole pannassa? Samallalaillahan niidenkin takana on ihanne jostain muusta kuin on.

(Jotta kukaan ei ymmärrä väärin, niin ei, en vastusta huultentäyttöä tai muutakaan. Yritän vain saada lukijaa pohtimaan näitä ristiriitaisuuksia, sillä sellaiseksi tämän asian koen.)

Jonkin aikaa jätin somessa kertomatta laihduttamisesta ja puhuin vain elämäntapojen muuttamisesta. Mutta nyt kun mietin tätä ristiriitaisuutta, olen päättänyt puhua asioista oikein. Kun mulla on tavoitteena nimenomaan laihtua! Sen lisäksi, että muutan elämäntapani ja löydän hyvinvointia elämään. En koe olevani oma itseni ylipainoisena, vaikka itseni hyväksynkin nykyään tällaisena kuin olen. Se ei silti tarkoita, ettenkö haluaisi muuttaa itseäni johonkin suuntaan. Sellaiseen, mikä vastaa ihannetta omasta itsestä.

Mitä mietteitä herättää? Olenko ihan hakoteillä mielipiteideni kanssa?

lauantai 8. tammikuuta 2022

Uutta tsemppiä (taas)

Hei vaan!

Hiljaista on blogin puolella ollut. Ja koko tämän muutoksenkin suhteen, kuten varmasti arvata saattaa. Syksy meni väsymyksen kourissa, mikään ei tuntunut miltään ja arjesta koitti vaan selvitä. Työt vei suurimman osan energiasta, ja kuten mediasta saatte lukea, ei hoitoalalla nyt ole helppoa. Koronakurimus jatkuu, sitä ei kukaan tiedä milloin elämä palaa takaisin jonkinlaiseen normiin. Jäädäkseen korona on jäänyt, ja mun mielestä pitäisi tehdä nyt ratkaisuja, miten sen kanssa eletään jatkossa. Mutta minä en niistä asioista päätä.

Tuttuun tapaan joulunaika meni syödessä kaikkea hyvää. Ja niin sen pitää ollakki! Jouluruoat on mun suurinta herkkua, enkä niiden suhteen itseäni rajoita. Joulu kestää vain kuukauden! Muuten syksy on mennyt aikalailla ylläpitäen uusia tapoja. Vaa'alla en ole juuri käynyt, mutta arjessa oon pyrkinyt pitämään ruokarytmin tasaisena ja muistamaan hyötyliikunnan. Eli pääasiassa vaan työmatkapyöräilyn, muu liikunta on jääny kyllä ihan paitsioon! Innostuinpa jopa muutaman kerran menemään kävellen töihin, vaikka aina sanon etten sitä tee! Pakkasilla on mukava lenkkeillä, se on mun juttu!

Mutta missä mennään nyt? Paino oli perjantaina 7.1. 93,8kg. Eli samoissa lukemissa mennään kuin viimeksi oon tänne blogiin päivitellyt. Näin sen pitää olla! Entäs muut mittaukset? Suluissa mitat kesäkuulta 2020, paitsi rinnan kohdalla lähtömitta on otettu elokuussa 2021.

PAINO: 93,8kg (102,1kg) = -8,3kg
PAINOINDEKSI: 32,5 eli merkittävä ylipaino (35,3 eli vaikea ylipaino)
VYÖTÄRÖ: 97cm (101cm) = -4cm
ALAVATSA: 114cm (117cm) = -3cm
LANTIO: 117cm (126cm) = -9cm
REISI: 70cm (75cm) = -5cm
KÄSIVARSI: 33cm (37cm) = -4cm
RINTA: 101cm (106cm) = -5cm

Oon tosi tyytyväinen näihin tuloksiin. Mitään en oo niiden eteen tehnyt, mutta ylläpitämällä oon saanut pidettyä tulokset kohdillaan. JES!

Nyt jatkan tätä hommaa uudella tsempillä. Aina tämä elämäntapojen muutos vaatii jonkin verran myös seesteisempää kautta, jotta omaksuu arkeensa ne uudet tavat. Vielä on tehtävää edessä!