Osastolla jyllää noro. Suojautumisesta huolimatta se pääsee hiipimään potilaisiin huone kerrallaan. Osa sairastuneista on potilaita, joilla on muistisairaus. He eivät ymmärrä pysyä huoneissaan, vaan tulevat käytäville, samalla repien kanyyleita irti. Toisella puolen osastoa on koronaeristyshuoneet, joissa on eristyksessä koronaa sairastavia vuodepotilaita. Heidän hoitamisensa pesuineen ja syöttämisineen vie kahden hoitajan ajan. Kaiken tämän lisäksi yksi potilas alkaa voimaan huonosti, ja hänen luonaan menee 2-3 hoitajan aika useamman tunnin ajan.
Tässä kuvaus eräästä sunnuntai-aamusta vuodeosastolla, hieman muunneltuna. Kaikki ovat varmasti lukeneet hoitoalan työtaisteluista. Kuusi sairaanhoitopiiriä lakkoilee ja sen lisäksi muualla on tukitoimena ylityö- ja vuoronvaihtokielto. Useampi vuoro ollaan menty vajaalla miehityksellä, kun poissaoloihin ei kertakaikkiaan sjaisia saada. Ja koska noro on iskenyt, niin myös se kaataa hoitajia sairaslomille.
Nyt ei enää ole kyse palkasta. Nyt on kyse hoitoalalla olevista ongelmista, jotka ovat koronan myötä saaneet pisteensä. Näin ei voi enää jatkua. Se ei voi olla niin, että vakiväki joustaa; jää aamuvuoron päälle iltavuoroon, vaihtaa vuoroja, tulee vapaalta töihin. Kiitoksena tästä saa 20 euron hälytysrahan (hälytysraha on paikallisesti sovittava asia, tämä summa omalla työnantajalla arkena tehdystä työstä). Lähihoitajan peruspalkka, minulla noin 2200 euroa bruttona, on säälittävä verrattuna siihen, mitä työ akuuttivuodeosastolla sisältää. Saati sairaanhoitajan peruspalkka, joka on vain muutaman sata euroa suurempi, vaikka sairaanhoitajan koulutus on ammattikorkeakoulutus!
Palkkakeskusteluissa nostetaan aina esille hoitajien suuret palkat. Jopa lähemmäs 4000 euron palkkoja saa media revittyä. Näihin palkkoihin vaan otetaan mukaan vuorotyön tuomat lisät. Ne ovat haittalisä siitä, että hoitaja on töissä jouluaattoillan, samaan aikaan kun muu perhe nauttii yhdessäolosta. Kuka siihen suostuisi peruspalkalla?
Yhden kerran urani aikana olen lähihoitajana saanut muutamaa euroa yli 3000 euron kuukausipalkan. Tämän saadakseni olin kuukauden tehnyt töitä niin, että kävin vuorojen välissä vain kuusi tuntia nukkumassa, toki vapaapäiviä oli välissä. Kyllähän tuo summa vastavalmistuneella tuntui hyvältä, mutta eipä tuota työtahtia olisi kauaa kestänyt.
Usein kuulee (yleensä heiltä jotka ei asioista mitään tiedä) sanottavan, että kyllä kuka tahansa hoitotyötä tekee. Eihän se ole kuin vaipanvaihtoa ja syöttämistä! Voi kuulkaas! Ihminen tarvitsee muutakin kuin puhtaat vaatteet, ruokaa ja lääkkeet. Ihminen tarvitsee ymmärrystä, turvallisuutta, läheisyyttä, aktiviteetteja. Kaikkeen siihen hoitaja yrittää vastata parhaansa mukaan. Muistisairaan vanhuksen, kehitysvammaisen tai päihdeasiakkaan kohtaaminen vaatii muutakin kuin sen, että hän saa puhtaat vaipat. Saattohoidossa olevan potilaan hoitamisen lisäksi myös hänen omaisensa tarvitsevat hoitajalta henkistä tukea. Saati, jos ihminen alkaa voimaan huonosti. Mitä tarkoittaa, kun suupieli kääntyy yhtäkkiä alaspäin? Mitä teen kun vanhusta ottaa rinnasta? Miten toimin kun asukas saa epilepsiakohtauksen? Saati jos potilas menee elottomaksi? Mitä tarkoittaa, kun potilaalla turvotukset vain lisääntyvät?
Toivon, että nyt mennään maaliin asti tämän homman kanssa. Annan tukeni kaikille hoitoalan työntekijöille.
#meidänkaikkienasia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti