Kuvia elämänvarrelta - kuinka päädyin yli satakiloiseksi?!

Muistan aina, kuinka äiti varoitteli mua nuorena, että älä päästä itseäsi yli 70 kiloiseksi! Niin vain taas jälleen kerran äidin opit menivät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, ja paino hivuttautui aina vain ylemmäs. Eri asia sitten on se, onko tuollainen varoittelu äidiltä sopivaa... En kuitenkaan koe, että olisin äitini sanomisten vuoksi lihonut tai että se olisi syynä epäterveellisiin elämäntapoihin. 

Miksi paino sitten alkoi nousemaan? Kokosin tähän postaukseen useita kuvia nuoruudesta aina nykypäivään saakka, eli kurkataanpa elämäntarinaani!

 

Maaliskuu 2009, 68kg

Olin 19-vuotias, hoikka tyttö ja tämä paino olisi se tavoitteeni nytkin. Asuin vielä virallisesti kotona, mutta vietin aikaa paljon mieheni tykönä, viikonloput ja lomat. Arkipäivät asuin koulun asuntolassa, eli vastasin ihan itse omista syömisistäni. Tuolloin tuli juopoteltua joka viikonloppu, jopa kaksi päivää ja ruokavalio oli mitä oli. Sain ostaa kaupasta mitä halusin ja sain syödä mitä halusin. Kilot eivät kuitenkaan vielä tarttuneet kroppaan, nuori kun olin! 

En sano, että olin tuolloin masentunut, mutta jotain sellaista oli ilmassa. Halusin laihtua ja ihailin anorektikkoja. Irc-galleriassa kuuluin proana-ryhmään ja siellä yhdessä jaettiin motivaatiokuvia luurangon laihoista, huom. sairaista ihmisistä! En ole koskaan ollut anorektikko, mutta ajatusmaailma oli syvästi siihen suuntaan. Kunpa vain olisin ymmärtänyt, että paino oli just hyvä mulle enkä ollut yhtään lihava. Teini-iästä lähtien olin pitänyt itseäni lihavana. Nyt, kun katson nuoruuden aikaisia kuvia, näen sopusuhtaisen, kauniin tytön. 

Toukokuu 2010, 75kg

Opiskelin lähihoitajaksi ensimmäistä vuotta. Perusopinnot kohta takana ja suuntautuminen alkoi syksyllä. Nautin opiskelusta, meillä oli hyvä ryhmä! Olin asunut tässä vaiheessa omillani vuoden ajan, joten sain ostaa ja syödä just sitä mitä halusin. 

Elämä oli kiireistä, arkipäivät opiskelin ja viikonloput kävin töissä. Aina välillä maanantaisin aloitin laihdutuksen, joka kuitenkin tyssäsi aina muutaman päivän päästä. Mieliteot veivät mennessään.

Heinäkuu 2010, 78kg

1,5 vuotta meni siihen, että keräsin itselleni kymmenen kiloa lisää. Kroppa ei enää siis suodattanut yhtä hyvin epäterveellisen ruokavalion tuomia kaloreita, vaan alkoivat pikkuhiljaa jäämään paikoilleen. Vartalonmallini on kuitenkin sellainen, että kilot menevät pers-reisiosastolle. Maha on alkanut kasvamaan vasta sadan kilon kieppeillä. Ja tissit pysyvät yhtä pieninä, niihin ei rasvaa mene varmasti yhtään :D

Heinäkuu 2012, 90kg

Pari vuotta ja yksi kymppikilo taas lisää ruppiin. 3-vuorotyötä olin tässä vaiheessa tehnyt vuoden päivät ja huonon ruokavalion myötä se toi oman osuutensa kilojen kertymiseen. Vatsalaukkuni on pohjaton ja varsinkin rauhalliset yövuorot menivät mässätessä, kun ei muutakaan tekemistä keksinyt!

Heinäkuu 2013, 94kg

Tämä kuva on yläasteen aikaisen luokan luokkakokouksessa otettu. Ja tämä kuva herätti ensimmäistä kertaa minut siihen, että nyt ollaan lihottu ja paljon! En ollut aikaisemmin tajunnut kuinka isoksi olin tullut. Tämän kuvan myötä alkoi ensimmäinen laihdutusrupeamani. Toki aiemminkin oli yritetty laihduttaa, mutta nyt motivaatio oli sellainen, että tulosta tuli.

Lokakuu 2013, 86kg

Nakukuvia, ihanaa!! Painoa lähtenyt n. 8kg ja muutoksen näkee aika hyvin! Kuten huomaa, vyötärö on kaventunut ja yläkroppa muutenkin. Kilot ovat mulla lähteneet aina ensimmäisenä mahasta ja viimeisenä sieltä, mistä haluaisin (eli pers ja reidet).

Helmikuu 2014, 80kg

Oikeanpuolimmaisissa kuvissa olen siis tuon 80kg. Tähän painoon pääsin tällä laihdutuskerralla, laihdutusinto kesti sen yhdeksän kuukautta. Muistaakseni kävin alimmillaan n. 78 kilossa vuonna 2014.

Pysyin noin vuoden ajan tuossa 80 kilossa. Pikkuhiljaa laihdutusinto lakkasi, lopetin kuntosalilla käymisen ja liikunnan muutenkin, annoskoot suurenivat ja ateriarytmi meni taas päin prinkkalaa. 

Tästä eteenpäin kilot tulivat takaisin aina niin, että lopulta paino tämän vuoden kesäkuussa oli sen 102 kiloa. Motivaatio on tällä kertaa sama kuin heinäkuussa 2013, nyt ollaan tosissaan liikenteessä, kuten olin tuolloinkin. Toivoisin, että nyt onnistuisin löytämään itselleni sen oikean tavan elää, että paino pysyisi normaalissa enkä enää lihoisi!